☰ Ostinato

Gustav Djupsjöbacka tarkastelee teoksessaan Samat siivet kantavat meitä Pohjoismaiden kulttuurista yhtenäisyyttä ja sen muotoutumista erityisesti vuosina 1850–1920. Hän perehtyy pohjoismaisten runoilijoiden ja säveltäjien kohtaamisiin ja siihen kuinka yhteiskunnalliset murrokset, kansallisuusaatteet ja taiteen kenttä kehittyivät Pohjoismaissa.
Kirja keskittyy erityisesti pohjoismaisten liedien syntyyn ja kehitykseen sekä siihen, miten kulttuurivaihto ja kansalliset identiteetit heijastuvat taiteessa. Teos tarjoaa mielenkiintoisen matkan pohjoismaiseen kirjallisuuteen ja musiikkiin ja tuo esiin monia unohtumattomia ja rakastettuja persoonia.

Djupsjöbacka kuljettaa teoksessaan läpi aikakausien ja kulttuurien tutkien, kuinka runous ja musiikki ovat olleet vuorovaikutuksessa ja inspiroineet toisiaan pohjoismaisten taiteilijoiden elämässä. Erityisesti hän käsittelee kielen ja kulttuurin roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa.

Kirja on omiaan niille, jotka ovat kiinnostuneita pohjoismaisesta kirjallisuudesta, musiikista ja taiteen rajapinnoilla liikkuvista kohtaamisista. Se tarjoaa monipuolisen katsauksen siihen, miten Pohjoismaat ovat muovanneet yhteistä kulttuurista.

Teos avautuu lukuun Kyyhkyläinen häkissä – Holger Drachmannin ja Peter Heisen Dyveke-laulut, jossa pohditaan rakkauden ja tragedian teemaa Drachmannin ja Heisen sävellyksissä. Seuraavaksi tarkastellaan Kehykset murtuvat – Jens Peter Jacobsen ja Carl Nielsen, jossa käsitellään säveltäjä Nielsenin ja kirjailija Jacobsenin suhteen syvyyksiä ja niiden vaikutuksia toistensa teoksiin. Luvussa Tunturimaan jättiläisten askeleet – Bjørnstjerne Bjørnson, Henrik Ibsen ja Edvard Grieg pohditaan Ibsenin ja Bjørnsonin draamojen ja Griegin musiikin välistä vuoropuhelua, joka heijastaa pohjoismaisen kulttuurin voimakkaita teemoja. Teos syventyy myös Kepeyttä ja viattomuutta – Vilhelm Krag, Edvard Grieg ja Selim Palmgren käsittelemään pohjoismaista kauneuden ja herkkyyden ideaa.

Luvussa Karmivia kuningaskohtaloita – Gustaf Fröding ja Ture Rangström tarkastellaan Frödingin runouden ja Rangströmin sävellyksien synnyttämää synkkää mutta kaunista maisemaa. Luvussa Älykköjen maalaisromantiikka – Erik Axel Karlfeldt ja Wilhelm Peterson Berger taiteilijat tuodaan yhteen maalaisromantiikan ja älyllisten kysymysten pariin. Viimeiseksi, Myöhäiskorjuu – Bo Bergman ja Wilhelm Stenhammar avaa keskustelua teosten kypsästä pohdinnasta ja pohjoismaisen kulttuuriperinnön myöhäisistä muodoista.